Toiminta


Suomen monikulttuurinen muistikeskus MUKES on uusi järjestö, joka edistää kulttuurisensitiivistä muistityötä Suomessa.

 

Kulttuurisensitiiviseen muistityöhön liittyvät käytännön tarpeet ovat päivä päivältä enemmän ajankohtaisia. Tälle tärkeälle työlle on toivottu jatkoa, ja sitä ovat tukemassa sekä eri vähemmistöryhmiin kuuluvat ikääntyvät että sote-alan ammattilaiset.


Jos sinuakin puhuttaa kulttuurisensitiivinen muistityö, niin ota yhteyttä! Mietitään yhdessä miten Monikulttuurinen muistikeskus MUKES voisi tukea sinua työssäsi parhaiten.

 

 

 

 

Kulttuurisensitiivinen muistityö

 

Me kaikki ikäännymme kieleen tai kulttuuriin katsomatta ja kuulumme muistisairauksien riskiryhmään. Keskeisin kysymys on, miten eri kieli- ja kulttuurivähemmistöön kuuluva ikääntyvä, joka ei osaa suomea, eikä ymmärrä suomalaista kulttuuria, selviää suomalaisista sote-palveluista? 
Muistisairauden kohdatessa usein opittu kieli katoaa ja jäljelle jää äidinkieli. Vuonna 2019 asui Suomessa 412 644 äidinkieleltään vieraskielistä henkilöä, joista yli 55-vuotiaita oli 57591 ja määrä kasvaa vuositasolla n. 4 000 hlö:llä.


Vuonna 2015 tutkimuksen mukaan oli Suomessa noin 5,5 miljoonaa ihmistä, joista 200 000:lla tiedonkäsittely on lievästi heikentynyt ja 193 000:lla on etenevä muistisairaus (Viramo & Sulkava 2015, 35). Tilastokeskuksen mukaan Suomessa asuu noin 310 000 vieraskielistä ihmistä (Tilastokeskus, 2017). Muistisairaus on heidän keskuudessaan yhtä yleinen kuin kantasuomalaisillakin. Kantaväestöä vastaavalla prosenttiosuudella laskien tämä tarkoittaa sitä, että Suomessa asuu noin 11 200 vieraskielistä, joilla esiintyy tiedon- käsittelyn lievää heikentymistä ja 10 900 vieraskielistä, joilla on etenevä, diagnosoitu muistisairaus. Nämä ihmiset muodostavat asiakaskunnan, joka jää helposti palve- luiden ulkopuolelle muun muassa puutteellisen kielitaidon vuoksi. Kuitenkin myös heidän aivoterveydestään tulee huolehtia. Suurten ikäluokkien ikääntyessä ja ikä- ihmisten määrän lisääntyessä aihe tulee olemaan entistä ajankohtaisempi (Suomen muistiasiantuntijat ry, ETNIMU-toiminta)

 

Tarpeet muistisairautta kohtaan ovat eri kieli- ja kulttuurivähemmistöllä sekä kantaväestöllä samanlaiset. Sairauden prosessi sekä hoitoketju ovat kaikille samat:

  • aivoterveyden edistämisen kautta voidaan sairastumisen kulkua hidastaa
  • muistisairauden alkukartoitus, testit, neurologin vastaanotto ovat avainsanoja muistisairauden diagnosoinnissa
  • muistisairaus on kuolemaan johtava parantumaton sairaus

 

Eri kieli- ja kulttuurivähemmistöön kuuluvien, erityisesti muistihäiriöistä kärsivien henkilöiden kohtaamisessa on tärkeä:

  • ottaa huomioon henkilön kulttuuritausta ja -tavat hänen edellisessä kotimaassa, mutta myös henkilön elämänkaari, nykytilanne, sukupuoli ym
  • huomioida oman kulttuuritaustan vaikutuksien tiedostaminen sekä omat ennakkoluulot
  • kyky - nähdä yksilö kulttuurin ja muistisairauden takaa

 

Eri kieli- ja kulttuurivähemmistöihin kuuluvat henkilöt eivät tarvitse uusia palveluita, vaan olemassa olevia palveluja täytyy soveltaa kaikille ryhmille sopivaksi.
Kulttuurisensitiivisen muistityön kehittämiseen tarvitsemme sote-alalle yhteistyötä eri toimijoiden välille sekä käytännön työkaluja, koulutusta ja tiedon jakamista, jotta eri kieli- ja kulttuurivähemmistöihin kuluvat ikääntyvät saavuttavat palvelut yhdenvertaisesti. Tämä on merkittävä yhteiskunnallinen asia, myös taloudellisesti!

 

Täältä löydät Materiaaleja kulttuurisensitiiviseen muistityöhön

 

 

Lausunnot ja kannanotot

 

Lausunto Helsingin kaupungin palvelujen yhdenvertaisuussuunnitelmaan 18.3.2021 pdf

Monikulttuurisen vanhustyön yhtenliittymän lausunto koskee vieraskielisten iäkkäiden palveluihinliittyviä kuiluja ja yhdenvertaisuuden vajetta. Palveluihin liittyvä kuilu  ilmenee erityisesti siinä, että asiakkaidemme taustoja ja heidän toiminta-sekä asioimiskykyjään ei otetatarpeellisessa määrinhuomioon. Puutteellisen  palvelun  vuoksi  vieraskielisillä  asiakkailla haasteet kasaantuvat ja heidän  tilanteensa mutkistuvat. Terveys- ,sosiaali- ja vanhuspalvelujen työntekijöiltä tarvitaan herkkyyttä tunnistaa iäkkään tilanne sekä kykyä hoitaa palvelutilanne loppuun asti niin, että iäkäs saa tukea kokonaistilanteeseensa, eikä häntä vain ohjata eteenpäin. Tällä  hetkellä vieraskielinen iäkäs ei usein saahänelle sopivaa palvelua, saa väärää palvelua tai saa palvelua vain osittain. Vastuu palvelutilanteiden loppuun  hoitamisessa pitää olla ammattilaisella.

Etnistaustaisten henkilöiden muistioireiden alkukartoituksen haasteet Suomessa 18.9.2019 pdf

Suomen muistiasiantuntijat ry:n ETNIMU-toiminnan kannanotto: Miten Suomessa turvataan tulevaisuudessa etnisiin vähemmistöryhmiin kuuluvien mahdollisuus päästä muistisairauksien alkukartoituksen piiriin riittävän aikaisin? Entä miten turvataan testien tulosten totuudenmukaisuus, jotta voidaan turvata myös oikea diagnosointi? Oikea diagnosointi on erityisen tärkeää sairastuneen hyvinvoinnin ja terveyden kannalta mutta merkityksellistä myös yhteiskunnalle taloudellisesti. 

 

Testit ja työkalut

 

Muistitulkin materiaalit

 

Muistitulkin materiaali koostuu kahdeksasta eri osiosta:

1. Asiakkaan taustatietojen kartoitus
2. Kysely läheiselle
3. Asiakkaan oirekysely
4. MMSE-testi
5. Kellotesti
6. Yhteenveto testitilanteen huomioista
7. Muistitulkki muistitestitilanteessa
8. Kieli- ja kulttuuriryhmäkohtaiset huomiot

Lomakkeen avulla kartoitetaan useita eri osa-alueita, kuten asiakkaan koulutus- ja ammatti- taustaa. Lääkärin on tärkeää tietää henkilön perus- taso. Minkälainen koulujärjestelmä hänen lähtö- maassaan on? Onko hän esimerkiksi suorittanut jonkin ammatillisen koulutuksen ja mitä työtä hän on tehnyt. Tärkeää on myös tietää mikä on asiakkaan luku- ja kirjoitustaito sekä tunteeko hän länsi- maisen numerojärjestelmän.

Läheiselle kehitetyn kyselyn suomenkielinen osuus on laadittu selkokielellä. Kysely on tarkoitettu muistioireisen henkilön läheisen täytettäväksi joko vastaanoton yhteydessä tai ennen sitä. Läheisen kyselyn pohjalta pyritään selvittämään asiakkaan tämänhetkistä tilannetta ja sitä, miten se on mahdollisesti muuttunut. 

Järjestys noudattaa käytännön työssä käytettävän materiaalin sisällysluetteloa. Materiaalit on laadittu ja käännetty pilottiryhmään osallistuneiden mukaan viroksi, venäjäksi, kiinaksi, arabiaksi sekä romaniväestölle selkokielellä

 

 

Selkokielinen, Romaniväestölle tarkoitettu Muistitulkin materiaali löytyy täältä: MT Materiaali RO

 

Muistitulkin materiaali vironkieliselle asiakkaalle: MT materiaali EE

 

Muistitulkin materiaali venäjänkieliselle asiakkaalle: MT materiaali RU

 

Muistitulkin materiaali englanninkieliselle asiakkaalle: MT materiaali ENG

 

Muistitulkin materiaali kiinankieliselle asiakkaalle: MT materiaali CH

 

Muistitulkin materiaali arabiankieliselle asiakkaale: MT materiaali AR

 

Suomen muistiasiantuntijat ry, ETNIMU-toiminta 2015-2020

 

 

MMSE

MoCa

MCE

Validation of a brief Multicultural Cognitive Examination (MCE) for evaluation of dementia.

 

 

Tarjoamme oppimisympäristöä!

 

 

COVID-19                  vieraskielinen ikäväestö

 

Koronarokotukset jakavat mielipiteitä ikääntyvien vieraskielisten joukossa; noin puolet haluaa rokotuksen, mutta moni vielä empii. Raportti 2021

Lue raportti tästä: Koronarokotukset jakavat mielipiteitä ikääntyvien vieraskielisten joukossa; noin puolet haluaa rokotuksen, mutta moni vielä empii - raportti

 

Vieraskielisten ikääntyvien suhtautuminen koronarokotuksen ottamiseen on jakautunutta. Kuuden järjestön yhteistyössä tekemään kyselyyn vastanneista yli 50-vuotiaista vieraskielisistä noin puolet (47 %) aikoi ottaa rokotuksen. Noin neljäosa (24 %) vastaajista suhtautui rokotuksen ottamiseen kielteisesti ja liki kolmannes (29 %) ei vielä osannut sanoa, aikooko ottaa rokotteen vai ei. Tiedot kerättiin ikääntyneiden rokotusten ollessa vielä melko alkuvaiheessa, 4.2.–5.3.2021. Vastaajia oli 121 henkilöä.

Moni kaipaa päätöksen tueksi vielä tietoa rokotteen turvallisuudesta ja hyödyistä. Rokotusta empivistä 86 % koki, ettei ole saanut niistä vielä tarpeeksi tietoa. Kyselyyn vastaajista yli puolet ajatteli, että ei ollut saanut riittävästi tietoa siitä, miten oma kotikunta järjestää koronarokotukset. Omalla kielellä asiointi koetaan tarpeelliseksi rokotuksiin liittyvissä asioissa. Yli puolet ikääntyvistä vieraskielisistä tarvitsee kyselyn perusteella apua yhdessä tai useammassa asiassa rokotuksiin liittyen.

Työryhmän muodostivat ikääntyvien vieraskielisten parissa toimivat kuusi järjestöä:

Eläkeläiset ry:n monikulttuurinen toiminta,
Käpyrinne ry:n JADE-toimintakeskus,
Pääkaupunkiseudun omaishoitajat ry:n Omaisneuvo-toiminta,
Suomen monikulttuurinen muistikeskus ry,
Palvelutaloyhdistys Koskenrinne ry:n Kotona täälläkin -hanke,
Monikko ry.

Työryhmän yhteisenä tavoitteena on edistää vieraskielisten ja ulkomaalaistaustaisten ikääntyvien asemaa suomalaisessa yhteiskunnassa, lisätä viranomaisten tietoisuutta kulttuuri- ja kielivähemmistöistä sekä edistää ikääntyvien hyvinvointia ja osallisuutta vanhuspalveluissa. 

Miten meillä menee? Poikkeustilanteen vaikutukset vieraskielisten ikääntyvien arkeen. Raportti 2020

Lue raportti tästä: Miten meillä menee?

Koronapandemian myötä järjestökentällä heräsi nopeasti huoli vieraskielisestä ikäväestöstä, erityisesti tutuista ryhmätoiminnan kävijöistä. Työntekijät huolestuivat siitä, ovatko ryhmäläiset saaneet tarpeeksi tietoa ajankohtaisesta tilanteesta ja onko valtamediassa jaettu viranomaistieto saavuttanut myös vieraskieliset iäkkäät. Miten he pärjäävät uudessa rajoitusten mullistamassa arjessa? Millaisia pärjäämisen keinoja ikääntyvillä tällaisessa tilanteessa on, ja miten he ovat henkisesti jaksaneet. Näihin kysymyksiin lähdettiin hakemaan vastauksia ryhmänohjaajien toteuttamien puhelinkeskusteluiden kautta.

Työryhmän muodostivat ikääntyvien vieraskielisten parissa toimivat viisi järjestöä: Eläkeläiset ry:n monikulttuurinen toiminta, Käpyrinne ry:n JADE-toimintakeskus, Pääkaupunkiseudun omaishoitajat ry:n Omaisneuvo-toiminta, Suomen muistiasiantuntijat ry:n ETNIMU-toiminta ja Palvelutaloyhdistys Koskenrinne ry:n Kotona täälläkin -hanke.

Työryhmän yhteisenä tavoitteena on edistää vieraskielisten ja ulkomaalaistaustaisten ikääntyvien asemaa suomalaisessa yhteiskunnassa, lisätä viranomaisten tietoisuutta kulttuuri- ja kielivähemmistöistä sekä edistää ikääntyvien hyvinvointia ja osallisuutta vanhuspalveluissa. 

 

 

Monikulttuurinen vanhustyö - materiaalit

 

 

 

Eläkeläiset ry:n monikulttuurinen toiminta

Moninaisuus ja yhdenvertaisuus. Opas vanhusneuvostoille, 2019

Lue tästä: Moninaisuus ja yhdenvertaisuus

 

 
Opas on työkalu vanhuspalveluiden syvemmän yhdenvertaisuuden kehittämiseksi.

Oppaassa tarkastellaan ikäihmisten yhdenvertaisuutta vähemmistöihin kuuluvien, pääasiallisesti Suomeen muuttaneiden henkilöiden silmin. Tekstien lomassa on runsaasti tehtäviä, jotka auttavat miettimään käsiteltyjä aiheita oman kunnan iäkkäiden kannalta.

 

Sisäministeriön julkaisu 14/2014

Ikäihmisten moninaisuus näkyväksi. Selvitys vähemmistöihin kuuluvien ikääntyneiden henkilöiden kokemasta syrjinnästä sosiaali- ja terveyspalveluissa

Lue tästä: Ikäihmisten moninaisuus näkyviksi 

 

 

 

Ikääntyneiden vähemmistöryhmiin kuuluvien syrjintää ja syrjintäkokemuksia sosiaali- ja terveyspalveluissa käsittelevä tutkimus tarkastelee syrjintää kahdesta näkökulmasta: missä määrin ja millaisena syrjintä tulee viranomaisten tietoon sekä millaisia syrjintäkokemuksia ikääntyneillä on. 

Eri ryhmiin kuuluvien ikääntyneiden syrjityksi tulemisen riskitekijöistä ja koetusta syrjinnästä kertovat myös järjestötoimijat ja vanhustyön tekijät. 

Julkaisussa heijastu myös Monikulttuurisen muistikeskuksen MUKES kokemuksia muistisairauden näkökulmista

Jade-toimintakeskus. Ikääntyvien vieraskielisten kohtaamispaikka

Jade-toimintakeskuksen monikulttuurisen vanhustyön tietokirjasto

Lue tästä: tietokirjasto

 

 

Jade-toimintakeskus on kerännyt yhteen monikulttuurisen vanhustyön tietokirjaston 

 

MUKES historia

 

Pilottityö Suomessa asuvien kieli- ja kulttuurivähemmistöjen muistityön parissa aloitettiin vuonna 2003 Vanhustyön Keskusliiton IkäMAMU-toiminnan yhteydessä. Työssä kartoitettiin helsinkiläisten venäjän- ja vironkielisten aivoterveyden tilannetta. Kun vuonna 2004 helsingin Alzheimer-yhdistyksen Muistineuvola aloitti Kampin palvelukeskuksessa Helsingissä tarjoamaan palveluita viron- ja venäjänkielisille asiakkaille, luotiin ensimmäistä kertaa hoitoketju viron- ja venäjänkielisten ikäihmisten, heidän läheistensä sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten välille. Samalla perustettiin tukiryhmä venäjänkielisten muistisairaiden omaishoitajille.

IkäMAMU-projekti päättyi jo vuonna 2005 ja myöhemmin myös Helsingin Alzheimer-yhdistyksen Muistineuvola on lopettanut toimintaansa. Tarve erikielisille muistipalveluille ei kuitenkaan poistunut, päinvastoin. Eri kulttuuriryhmistä saadun palautteen perusteella ikääntyvillä on halukkuutta ja tarvetta edistää aivoterveyttään sekä saada lisää tietoa muistisairauksista omalla äidinkielellään. Tätä tarvetta vastamaan starttasi vuonna 2015 Suomen muistiasianttuntijat ry:n etnistaustaisten ikääntyvien ihmisten aivoterveyden edistämisen-hanke, eli ETNIMU-projekti. Oppaassa Kulttuurisensitiivinen muistityö: kokemuksia Suomesta, 2017 selvitetään projektin toiminnan taustalla vaikuttavia toimintateorioita ja -tapoja.

Vuosina 2018-2020 jatkoi ETNIMU aivoterveyden edistämistyötä toimintana. Toiminnan kautta kehitettiin ja edistettiin Suomessa laajempaa kulttuurisensitiivistä muistityön osaamista sekä pilotoitiin muistitulkin koulutusohjelma. (Lähde: Muistitulkin käsikirja, 2020)

ETNIMU-toimintaan (2015-2020) osallistuivat romaniväestön, sekä viron-, venäjän-, somalin-, kiinan- ja arabiankieliset ikääntyvät. Laajemman yleisön tavoittamiseksi löytyvät kaikki tulokset, työkalut ja materiaalit myös englanniksi.

Monikulttuurisen muistikeskuksen MUKES taustalla onkin kuuden vuoden ajalta kertynyt vankka tieto ja kokemus Suomen muistiasiantuntijat ry:n monikulttuurisesta ETNIMU-toiminnasta, joka toteutettiin sosiaali- ja terveysministeriön myöntämällä STEA-rahoituksella vuosina 2015–2020.

 

Lue lisää ETNIMU-toiminnasta tästä.

 

Suomen muistiasiantuntijat ry, ETNIMU-toiminta 2015-2020, eri kielillä julkaistut työkalut ja materiaalit löytyvät koottuna täältä ETNIMU-materiaalit

Materiaaleissa on minimisoitu kulttuurisidonnaisuus, ovat helposti luettavia tai jopa selkokielisenä työstetty romaniväestölle.

Käännökset materiaaleista löytyvät viron, venäjän, somalin, kiinan, arabin ja englannin kielellä. 

 

Kuva: Suomen muistiasiantuntijat ry, ETNIMU-toiminta