Toiminta


Suomen monikulttuurinen muistikeskus MUKES on uusi järjestö, joka edistää kulttuurisensitiivistä muistityötä Suomessa.

Monikulttuurisen muistikeskuksen MUKES taustalla on kuuden vuoden ajalta kertynyt vankka tieto ja kokemus Suomen muistiasiantuntijat ry:n monikulttuurisesta ETNIMU-toiminnasta, joka toteutettiin sosiaali- ja terveysministeriön myöntämällä STEA-rahoituksella vuosina 2015–2020. ETNIMU-toiminnan kautta kehitettiin ja edistettiin Suomessa laajempaa kulttuurisensitiivistä muistityön osaamista sekä pilotoitiin Muistitulkin- koulutusohjelma.

 

Lue lisää ETNIMU-toiminnasta tästä.

 

Kulttuurisensitiiviseen muistityöhön liittyvät käytännön tarpeet ovat päivä päivältä enemmän ajankohtaisia. Tälle tärkeälle työlle on toivottu jatkoa, ja sitä ovat tukemassa sekä eri vähemmistöryhmiin kuuluvat ikääntyvät että sote-alan ammattilaiset.


Jos sinuakin puhuttaa kulttuurisensitiivinen muistityö, niin ota yhteyttä! Mietitään yhdessä miten Monikulttuurinen muistikeskus MUKES voisi tukea sinua työssäsi parhaiten.

 

Lausunnot ja kannanotot

 

Lausunto Helsingin kaupungin palvelujen yhdenvertaisuussuunnitelmaan 18.3.2021 pdf

Monikulttuurisen vanhustyön yhtenliittymän lausunto koskee vieraskielisten iäkkäiden palveluihinliittyviä kuiluja ja yhdenvertaisuuden vajetta. Palveluihin liittyvä kuilu  ilmenee erityisesti siinä, että asiakkaidemme taustoja ja heidän toiminta-sekä asioimiskykyjään ei otetatarpeellisessa määrinhuomioon. Puutteellisen  palvelun  vuoksi  vieraskielisillä  asiakkailla haasteet kasaantuvat ja heidän  tilanteensa mutkistuvat. Terveys- ,sosiaali- ja vanhuspalvelujen työntekijöiltä tarvitaan herkkyyttä tunnistaa iäkkään tilanne sekä kykyä hoitaa palvelutilanne loppuun asti niin, että iäkäs saa tukea kokonaistilanteeseensa, eikä häntä vain ohjata eteenpäin. Tällä  hetkellä vieraskielinen iäkäs ei usein saahänelle sopivaa palvelua, saa väärää palvelua tai saa palvelua vain osittain. Vastuu palvelutilanteiden loppuun  hoitamisessa pitää olla ammattilaisella.

Etnistaustaisten henkilöiden muistioireiden alkukartoituksen haasteet Suomessa 18.9.2019 pdf

Suomen muistiasiantuntijat ry:n ETNIMU-toiminnan kannanotto: Miten Suomessa turvataan tulevaisuudessa etnisiin vähemmistöryhmiin kuuluvien mahdollisuus päästä muistisairauksien alkukartoituksen piiriin riittävän aikaisin? Entä miten turvataan testien tulosten totuudenmukaisuus, jotta voidaan turvata myös oikea diagnosointi? Oikea diagnosointi on erityisen tärkeää sairastuneen hyvinvoinnin ja terveyden kannalta mutta merkityksellistä myös yhteiskunnalle taloudellisesti. 

 

 

Tarjoamme harjoittelupaikkaa!

 

COVID-19                  vieraskielinen ikäväestö

 

 

Koronarokotukset jakavat mielipiteitä ikääntyvien vieraskielisten joukossa; noin puolet haluaa rokotuksen, mutta moni vielä empii. Raportti 2021

Lue raportti tästä: Koronarokotukset jakavat mielipiteitä ikääntyvien vieraskielisten joukossa; noin puolet haluaa rokotuksen, mutta moni vielä empii - raportti

 

Vieraskielisten ikääntyvien suhtautuminen koronarokotuksen ottamiseen on jakautunutta. Kuuden järjestön yhteistyössä tekemään kyselyyn vastanneista yli 50-vuotiaista vieraskielisistä noin puolet (47 %) aikoi ottaa rokotuksen. Noin neljäosa (24 %) vastaajista suhtautui rokotuksen ottamiseen kielteisesti ja liki kolmannes (29 %) ei vielä osannut sanoa, aikooko ottaa rokotteen vai ei. Tiedot kerättiin ikääntyneiden rokotusten ollessa vielä melko alkuvaiheessa, 4.2.–5.3.2021. Vastaajia oli 121 henkilöä.

Moni kaipaa päätöksen tueksi vielä tietoa rokotteen turvallisuudesta ja hyödyistä. Rokotusta empivistä 86 % koki, ettei ole saanut niistä vielä tarpeeksi tietoa. Kyselyyn vastaajista yli puolet ajatteli, että ei ollut saanut riittävästi tietoa siitä, miten oma kotikunta järjestää koronarokotukset. Omalla kielellä asiointi koetaan tarpeelliseksi rokotuksiin liittyvissä asioissa. Yli puolet ikääntyvistä vieraskielisistä tarvitsee kyselyn perusteella apua yhdessä tai useammassa asiassa rokotuksiin liittyen.

Työryhmän muodostivat ikääntyvien vieraskielisten parissa toimivat kuusi järjestöä:

Eläkeläiset ry:n monikulttuurinen toiminta,
Käpyrinne ry:n JADE-toimintakeskus,
Pääkaupunkiseudun omaishoitajat ry:n Omaisneuvo-toiminta,
Suomen monikulttuurinen muistikeskus ry,
Palvelutaloyhdistys Koskenrinne ry:n Kotona täälläkin -hanke,
Monikko ry.

Työryhmän yhteisenä tavoitteena on edistää vieraskielisten ja ulkomaalaistaustaisten ikääntyvien asemaa suomalaisessa yhteiskunnassa, lisätä viranomaisten tietoisuutta kulttuuri- ja kielivähemmistöistä sekä edistää ikääntyvien hyvinvointia ja osallisuutta vanhuspalveluissa. 

 

 

Miten meillä menee? Poikkeustilanteen vaikutukset vieraskielisten ikääntyvien arkeen. Raportti 2020

Lue raportti tästä: Miten meillä menee?

Koronapandemian myötä järjestökentällä heräsi nopeasti huoli vieraskielisestä ikäväestöstä, erityisesti tutuista ryhmätoiminnan kävijöistä. Työntekijät huolestuivat siitä, ovatko ryhmäläiset saaneet tarpeeksi tietoa ajankohtaisesta tilanteesta ja onko valtamediassa jaettu viranomaistieto saavuttanut myös vieraskieliset iäkkäät. Miten he pärjäävät uudessa rajoitusten mullistamassa arjessa? Millaisia pärjäämisen keinoja ikääntyvillä tällaisessa tilanteessa on, ja miten he ovat henkisesti jaksaneet. Näihin kysymyksiin lähdettiin hakemaan vastauksia ryhmänohjaajien toteuttamien puhelinkeskusteluiden kautta.

Työryhmän muodostivat ikääntyvien vieraskielisten parissa toimivat viisi järjestöä: Eläkeläiset ry:n monikulttuurinen toiminta, Käpyrinne ry:n JADE-toimintakeskus, Pääkaupunkiseudun omaishoitajat ry:n Omaisneuvo-toiminta, Suomen muistiasiantuntijat ry:n ETNIMU-toiminta ja Palvelutaloyhdistys Koskenrinne ry:n Kotona täälläkin -hanke.

Työryhmän yhteisenä tavoitteena on edistää vieraskielisten ja ulkomaalaistaustaisten ikääntyvien asemaa suomalaisessa yhteiskunnassa, lisätä viranomaisten tietoisuutta kulttuuri- ja kielivähemmistöistä sekä edistää ikääntyvien hyvinvointia ja osallisuutta vanhuspalveluissa. 

 

 

Materiaaleja ja työkaluja kulttuurisensitiiviseen      muistityöhön

 

Suomen monikulttuurisen muistikeskuksen MUKES kulttuurisensitiivinen osaaminen heijastuu julkaisuissa sekä kehitettyissä työkaluissa, missä Suomen muistiasiantuntijat ry:n ETNIMU-toiminta (2015-2020) oli mukana.

 

Suomen muistiasiantuntijat ry:

 

Suomen muistiasiantuntijat ry:n MEMO-lehti 4/2020

Lue monikulttuurisuudesta muistityössä tästä: Teemana moninaisuus ja monikulttuurisuus

 

 

Annikka Immonen lehden pääkirjoituksessa: Suomen muistiasiantuntijat ry:ssä on myös tartuttu ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin, josta erinomaisena esimerkkinä on tämän lehden teemanakin oleva kulttuurisensitiivinen muistityö. Kansainvälisesti verkostoituneessa ETNIMU-hankkeessa on tuotettu tietoa ja kehitetty ammattilaisille työvälineitä yhä monikulttuurisemman asiakaskunnan kohtaamiseen.

 

 

Suomen muistiasiantuntijat ry, ETNIMU-toiminta (2015-2020):

 

Muistitulkin käsikirja, 2020

Lue tästä: Muistitulkin käsikirja

 

 

Kulttuurisensitiivinen muistityö etniseen vähemmistöön kuuluvien ikääntyvien parissa on vaativa työtä, jolle tulee antaa aikaa ja jossa tarvitaan kykyä ja halua ymmärtää erilaisuutta.

Työ ei tarkoita uusien palvelujen kehittämistä vaan olemassa olevien palvelujen soveltamista etniseen vähemmistöön kuuluvien asiakkaiden tarpeisiin. Työ edellyttää uudenlaista lähestymistapaa sekä kielellisten ja kulttuurillisten haasteiden huomioimista.

Muistisairauden alkukartoitus ja diagnosointi etniseen vähemmistöön kuuluville ikääntyville ei välttämättä onnistu samoilla rutiineilla kuin suomenkieliselle kantaväestön edustajalle.

Muistivastaanotolla esille nousevat haasteet ovat useimmiten käytössä oleva aika, yhteisen kielen puuttuminen, ennakkoluulot, ongelmat vuorovaikutuksessa, sekä sopivien työkalujen puuttuminen. Tähän haasteeseen on Suomen muistiasiantuntijat ry:n ETNIMU-toiminta kehittänyt ratkaisuja Muistitulkki-toiminnan kautta.

 

Kulttuurisensitiivinen muistityö: Kokemuksia Suomesta, 2017

Lue tästä: Kulttuurisensitiivinen muistityö: Kokemuksia Suomesta

 

 

Oppaassa käsitellään etniseen vähemmistöön kuuluvien ikääntyvien kulttuurisen taustan vaikutuksista mm. muistivastaanotolla ja testaustilanteessa. Opas esittelee kulttuurisensitiivisen työotteen, jota hyödyntämällä ammattilaisen on mahdollista huomioida asiakkaansa tausta ja tarpeet parhaalla mahdollisella tavalla.

 

Video Suomessa asuvan venäjänkielisen muistisairaan omaishoitajan kokemmuksista, 2016

Katso video tästä: Suomessa asuvan venäjänkielisen omaishoitajan kokemukset

Kuva: Suomen muistiasiantuntijat ry, ETNIMU-toiminta

 

 

Videolla venäjänkielinen muistisairaan äidin omaishoitaja vaikeuksista ja vastoinkäymisistä arjessa. 

Videon haastattelussa hän vastaa myös kysymyksiin: Miten Suomen hoitokulttuuri eroaa hänen kotimaan hoitokulttuurista, mistä apu- ja tukimuodoista on ollut hänelle hyötyä ja millaista apua ja tukea hän toivoo?

 

 

ETNIMU-toiminnan Paneelikeskustelu, 2019

Katso videotallenne tästä: ETNIMU paneelikeskustelu

Kuva: Suomen muistiasiantuntijat ry, ETNIMU-toiminta

 

 
Muistisairauden esiintyvyys etnistaustaisten keskuudessa kasvaa. Tämän myötä myös erilaiset riskitekijät kuten sosiaalinen eristäytyminen sekä alentunut kognitiivinen voimavara lisääntyvät.
Kulttuurilliset sekä kielelliset haasteet, viestinnän vaikeudet, muistitestien tulkkaus sekä muistisairauden alkukartoituksessa että diagnosoinnissa tuovat omat haasteensa. Asiakaskohtaamisissa ennakkoluulot ovat usein molemminpuolisia – uskalletaanko jakaa henkilökohtaisia tietoja, miten luotetaan lääkäreihin, miten ymmärretään muistitestin merkitys? Entä miten tällä hetkellä hyvin kulttuurisidonnaisten muistitestien kanssa toimitaan jatkossa? Tärkeäksi puheenaiheeksi nousi myös mm. etnistaustaisten iäkkäiden terveyslukutaito.
Näitä asioita käsiteltiin Suomen muistiasiantuntijat ry:n ETNIMU-toiminnan paneelikeskustelussa Paasitornissa.

Panelisteina olivat Marja-Liisa Laakkonen (ylilääkäri geriatrian poliklinikka, Hki), Camilla Lindholm (prof. kielitieteet Tampereen yliopisto), Ulla Buchert (tutkijatohtori Ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikkö Suomen Akatemia), Michaela Moua (ylitarkastaja yhdenvertaisuusvaltuutetun toimisto), Päivi Majaniemi (projektipäällikkö Suomen Romaniyhdistys ry) sekä Eva Rönkkö (Eläkeläiset ry). Puheenjohtajana toimi Rekar Abdulhamed (THL).

 

Alzheimer Europe:

 

  • A guide to raise awareness amongst health and social care workers, 202

Lue tästä: Intercultural dementia care for health and social care providers: a guide

 

 

.          

Alzheimer Europe encourages health and social care workers:

to provide people from different ethnic communities with culturally appropriate and understandable information about dementia and existing services and support

to make sure that people understand that dementia is a medical condition and that health and social care systems in Europe offer support and care to people with dementia and their families

to explore the kind of support or services that would be helpful, adapt existing support if necessary and develop new innovative approaches that reflect the needs and wishes of people from different ethnic communities

to develop cultural awareness, sensitivity and competence through an ongoing process of learning and exchange between and amongst health and social care workers and people from minority ethnic groups

 

 

 

 

Intercultural dementia care necessitates support at all levels.

In the Policy Briefing, which contains extensive recommendations, the association calls on governments to address structural and interpersonal discrimination against people from minority ethnic groups by raising cultural awareness, sensitivity and competences across the whole health and social care system, and to address inequity inherent in policies, practices and procedures.

Making a commitment to and investing in intercultural care and support are key steps towards ensuring a just society, one in which people with dementia and their carers, regardless of their cultural backgrounds, can live well and flourish.

 

Salon Muistiyhdistys ry:n MEMONI-Monikulttuurinen muisti 2016-2019 -projekti

 

Kokemuskirja, 2019

Lue tästä: Kokemuskirja

 

 

Kirja sisältää tietoa eri kulttuuriryhmiin kuuluvien henkilöiden aivo- ja muistiterveysriskeistä ja suojaavista tekijöistä ja annetaan näkökulmia ja vinkkejä eri kulttuuritaustaisten henkilöiden kohtaamiseen erityisesti aivo- ja muistiterveyskysymyksissä. 

 

 

Pohjoismaiden hyvinvointikeskus - Nordens välfärdscenter

 

Muistisairaan maahanmuuttajan hoito. Käytännön käsikirja, 2020

Lue tästä: Muistisairaan maahanmuuttajan hoito. Käytännön käsikirja 

 

 

Dementia ja maahanmuuttajataustaiset ihmiset ovat aihe, josta poliittiset johtajat ja alan toimijat tarvitsevat enemmän tietoa tasa-arvoisen hoidon varmistamiseksi. Ulkomaalaistaustaisille ihmisille kehittyy dementoiva sairaus yhtä todennäköisesti kuin Pohjoismaissa syntyneille, mutta harvemmat heistä hakeutuvat hoitoon. Dementia tulkitaan eri tavalla eri puolilla maailmaa.

Dementiaverkosto, jota Pohjoismainen hyvinvointikeskus koordinoi Pohjoismaiden ministerineuvoston toimeksiannosta, pyrkii työllään edistämään elämänlaatua, turvallisuutta, innovaatioiden määrää sekä dementian alan tietämyksen määrää ja laatua. Pohjoismainen hyvinvointikeskus koordinoi myös kolmea teemaverkostoa asiantuntijoille kohderyhmissä, jotka ovat suhteellisen pieniä kussakin maassa: dementia ja etniset vähemmistöt, dementia ja alkuperäiskansat sekä dementia ja kehitysvammaisuus.

Pharos (Dutch Centre of Expertise on Health Disparities)

Äidilläni on muistisairaus, 2013

Katso video tästä: Äidilläni on muistisairaus

 

Hollannin kehittämistyötä ja etniseen vähemmistöön kuuluvien iäkkäiden muistisairauksia käsittelevä lyhytdokumentti.

Video on tekstitetty Suomeksi. ETNIMU projekti 2015-2017

 

Materiaaleja monikulttuurisesta vanhustyöstä

 

 

 

Eläkeläiset ry:n monikulttuurinen toiminta

Moninaisuus ja yhdenvertaisuus. Opas vanhusneuvostoille, 2019

Lue tästä: Moninaisuus ja yhdenvertaisuus

 

 
Opas on työkalu vanhuspalveluiden syvemmän yhdenvertaisuuden kehittämiseksi.

Oppaassa tarkastellaan ikäihmisten yhdenvertaisuutta vähemmistöihin kuuluvien, pääasiallisesti Suomeen muuttaneiden henkilöiden silmin. Tekstien lomassa on runsaasti tehtäviä, jotka auttavat miettimään käsiteltyjä aiheita oman kunnan iäkkäiden kannalta.

 

Sisäministeriön julkaisu 14/2014

Ikäihmisten moninaisuus näkyväksi. Selvitys vähemmistöihin kuuluvien ikääntyneiden henkilöiden kokemasta syrjinnästä sosiaali- ja terveyspalveluissa

Lue tästä: Ikäihmisten moninaisuus näkyviksi 

 

 

 

Ikääntyneiden vähemmistöryhmiin kuuluvien syrjintää ja syrjintäkokemuksia sosiaali- ja terveyspalveluissa käsittelevä tutkimus tarkastelee syrjintää kahdesta näkökulmasta: missä määrin ja millaisena syrjintä tulee viranomaisten tietoon sekä millaisia syrjintäkokemuksia ikääntyneillä on. 

Eri ryhmiin kuuluvien ikääntyneiden syrjityksi tulemisen riskitekijöistä ja koetusta syrjinnästä kertovat myös järjestötoimijat ja vanhustyön tekijät. 

Julkaisussa heijastu myös Monikulttuurisen muistikeskuksen kokemuksia muistisairauden näkökulmista

Jade-toimintakeskus. Ikääntyvien vieraskielisten kohtaamispaikka

Jade-toimintakeskuksen monikulttuurisen vanhustyön tietokirjasto

Lue tästä: tietokirjasto

 

 

Jade-toimintakeskus on kerännyt yhteen monikulttuurisen vanhustyön tietokirjaston