​Valmiusmittari eri taustaisten ikääntyvien sensitiiviseen kohtaamiseen on tarkoitettu organisaatioiden ammattilaisille (julkiset palvelut, järjestöt, oppilaitokset ym).

• Mittarin avulla voidaan arvioida, miten hyvin eri taustoista tulevat iäkkäät tulevat kohdatuksi ja miten vuorovaikutus heidän kanssaan sujuu.
• Mittari tuo esiin, kuinka hyvin kieli-, kulttuuri- ja yksilölliset tarpeet otetaan palveluissa huomioon.
• Mittari auttaa työyhteisöä hahmottamaan, mitä muutoksia tai kehitysehdotuksia voidaan toteuttaa monimuotoisuuden edistämiseksi.
• Mittari tuo esiin, kuinka ikääntyneiden sosiaalinen osallistuminen ja hyvinvointi varmistetaan.
• Mittari auttaa työntekijää ja työyhteisöä tunnistamaan, kuinka monimuotoisuutta ja sensitiivistä kohtaamista arvostetaan.

Tämä mittari on osa Kulttuurinen Moninaisuus - Muistikeskus ry, Jututtaja-hankkeen tuotosta ja mittarin tarkoituksena on arvioida herkkyyttä kohdata eri taustoista tulevia ikääntyviä, monimuotoisuuden huomioon ottamista sekä omaa ammatillista kehittymistä työssä eri kieli- ja kulttuurivähemmistöihin kuuluvien ikääntyneiden ja heidän läheistensä parissa.

HUOM! Tässä mittarissa käsitellään vähemmistöryhmänä vieraskielisiä ikääntyviä.

Kyselyssä käytetään ilmaisua vieraskieliset ikääntyvät.
Mittarissa käytetään asteikkoa 1–5.

5 tarkoittaa, että kyseinen osa-alue on erinomaisesti huomioitu ja vahva osa omaa ja/tai työyhteisön toimintaa.
Asteikko kaikissa väittämissä (1–5):
       1 = Täysin eri mieltä / Erittäin huonosti / Ei lainkaan
       2 = Osittain eri mieltä / Melko huonosti / Vain vähän
       3 = Ei samaa eikä eri mieltä / Kohtalaisesti / Jonkin verran
       4 = Osittain samaa mieltä / Melko hyvin / Paljon
       5 = Täysin samaa mieltä / Erittäin hyvin / Kiinteästi osa työtä

Mittari on keino tukea omaa ammatillista kasvua ja työyhteisön kehittymistä! Rehelliset vastaukset auttavat löytämään parhaat tavat kehittää sensitiivistä, yhdenvertaista ja saavutettavaa työotetta.

Vastauksiasi käytetään sensitiivisen muistityön ja kieli- ja kulttuurivähemmistöihin kuuluvien ikääntyvien toiminnan sekä -palvelujen kehittämiseen.

Mittarin on koostanut Kulttuurinen Moninaisuus -Muistikeskus ry, yhteistyössä Moninaisen Vanhustyön yhteenliittymän kanssa.

Lataa mittari tästä: Valmiusmittari eri taustaisten ikääntyvien sensitiiviseen kohtaamiseen

​Tulosraportti 2025: Valmiusmittari eri taustaisten ikääntyvien sensitiiviseen kohtaamiseen

Tulosraportti 2025: Valmiusmittari eri taustaisten ikääntyvien sensitiiviseen kohtaamiseen

Tämä raportti perustuu valmiusmittariin, joka on suunnattu organisaatioiden ammattilaisille (julkiset palvelut, järjestöt, oppilaitokset jne.). Raportissa esitellään kesällä 2025 toteutetun kyselyn tulokset. Kysely kartoitti ammattilaisten kokemuksia ja näkemyksiä vieraskielisten ikääntyneiden, heidän läheistensä sekä palvelujärjestelmän ja yhteiskunnan toimivuudesta.

Lataa tulokset tästä: Valmiusmittarin tulosraportti 2025

Valmiusmittarin käytöohje työyhteisössä

Mikä on valmiusmittari?
Valmiusmittari on kyselypohjainen väline, jonka avulla voidaan arvioida työyhteisön valmiuksia kohdata eri taustoista tulevia ikääntyneitä sensitiivisesti ja yhdenvertaisesti. Se tuo näkyväksi vahvuuksia, kehittämistarpeita sekä konkreettisia esteitä arjen työssä.
Käyttövaiheet työyhteisössä

Kyselyn toteutus
Järjestäkää kyselyn täyttö anonyymisti kaikille työntekijöille. Voitte hyödyntää valmiiksi laadittuja väittämiä (7 osa-aluetta, 35 väittämää). Varaa riittävästi aikaa (n. 15 min / hlö).

Tulosten analyysi
Koonti keskiarvoista ja mediaaneista auttaa hahmottamaan yleiskuvan. Erityishuomio kannattaa kiinnittää matalimpiin arvoihin (1–2). Käyttäkää myös avovastauksia ymmärtämään syitä tulosten taustalla.

Yhteinen käsittely
Järjestäkää tiimipalaveri tai työpaja, jossa tulokset käydään yhdessä läpi. Nimetkää 2–3 keskeisintä kehittämiskohdetta. Nostakaa esiin myös vahvuudet – mikä toimii jo hyvin?

Toimintasuunnitelma
Päättäkää konkreettisista kehittämistoimista (esim. koulutus, työyhteisön sisäiset käytännöt, palvelujen muokkaaminen). Vastuut ja aikataulut selkeästi sovittuna.

Seuranta ja arviointi
Mittari kannattaa täyttää uudelleen 6–12 kuukauden kuluttua. Tuloksia verrataan aikaisempiin: mikä on muuttunut? Näin työyhteisö voi seurata kehitystä ja ylläpitää jatkuvaa parantamista.

Esimerkkitilanne

Paikallisessa palvelutalossa mittarin tulokset osoittavat, että työntekijät kokevat osaavansa huomioida ikääntyneiden kulttuuritavat hyvin, mutta heillä ei ole riittävästi keinoja tukea muistisairaita vieraskielisiä. Työyhteisö sopii järjestävänsä koulutuksen muistisairauksien kulttuurisensitiivisestä hoidosta ja vahvistavansa yhteistyötä tulkkipalvelujen kanssa.

Hyödyt työyhteisölle

• Tekee näkyväksi piilossa olevia haasteita.
• Luo pohjan rakentavalle keskustelulle.
• Antaa konkreettisia kehittämiskohteita.
• Mahdollistaa kehityksen seuraamisen pitkällä aikavälillä.