Blogitekstit ja artikkelit

 

Yksinäisyys ikääntyvien maahanmuuttajien elämässä – miksi siihen kannattaa kiinnittää huomiota?

 

 
Ikääntyvien maahanmuuttajien määrä kasvaa maailmalla vauhdilla. Vuonna 2020 heitä oli jo yli 12 % kaikista muuttajista. Eläkepäivien viettäminen uudessa kotimaassa voi olla rikastuttavaa, mutta se tuo myös isoja haasteita.

Ikä tuo tullessaan muutoksia: terveys heikkenee, toimintakyky vähenee ja moni menettää puolisonsa. Kun tähän yhdistyy muutto uuteen maahan, vaikeudet moninkertaistuvat. Kielimuuri, erilaiset tavat ja ruokailutottumusten eroavaisuudet voivat tuntua esteiltä. Uusien ystävyyssuhteiden rakentaminen on vaikeaa. Se voi johtaa vieraantumisen tunteisiin.

Yksinäisyys ei kosketa vain myöhään muuttaneita. Myös nuorempana maahan tulleet ikääntyneet kertovat syrjinnästä ja sopeutumisen esteistä. Jotkut kokevat olevansa kahden maailman välissä – eivät täysin osa omaa etnistä yhteisöä, mutta eivät myöskään valtaväestöä.

Tutkimusten mukaan maahanmuuttajataustaiset ikääntyneet kokevat yksinäisyyttä useammin kuin kantaväestö.


Yksinäisyys ei ole pelkkä tunne

Yksinäisyys ei ole harmitonta. Se voi heikentää terveyttä ja toimintakykyä. Pitkittyessään se lisää masennusta ja voi johtaa jopa itsetuhoisiin ajatuksiin. On tärkeää muistaa, että yksinäisyys eroaa sosiaalisesta eristäytymisestä. Eristäytyminen on objektiivinen tila: verkostot ovat pienet. Yksinäisyys taas on kokemus siitä, ettei suhteita ole riittävästi tai ne eivät vastaa omia tarpeita.

Mitkä tekijät lisäävät tai vähentävät yksinäisyyttä?

 Yksinäisyyttä lisäävät:
  • Puolison puuttuminen ja yksin asuminen
  • Matala sosioekonominen asema
  • Heikko terveys ja toimintakyky
  • Masennus, ahdistus ja heikko itsetunto

 

 Yksinäisyyttä vähentävät: 
  • Laajat ystävä- ja sukulaisverkostot
  • Vahva sosiaalinen tuki
  • Aktiivinen osallistuminen yhteisön toimintaan

 

Miksi maahanmuuttajat eroavat kantaväestöstä?

Monet suojaavat tekijät eivät toimi samalla tavalla maahanmuuttajien kohdalla. Yhdessä asuminen, hyvät tulot tai avioliitto eivät tutkimusten mukaan aina suojaa yksinäisyydeltä. Tämä johtuu monimutkaisemmista taustoista: alempi sosioekonominen asema, heikompi terveys ja akkulturaatioon liittyvät esteet, kuten kieli ja yhteenkuuluvuuden puute.

Miksi tämä kaikki on tärkeää?
Yksinäisyys vaikuttaa sekä mieleen että kehoon. Sen ehkäisyyn on panostettava. Ikääntyvät maahanmuuttajat tarvitsevat palveluja ja yhteisöllisiä ratkaisuja, jotka auttavat rakentamaan uusia suhteita ja vahvistavat yhteenkuuluvuuden tunnetta. Näin voidaan tukea sekä hyvinvointia että kotoutumista.

Kolme käytännön vinkkiä yksinäisyyden vähentämiseksi ikääntyvien maahanmuuttajien parissa:
  1. Ryhmätoimintaa omalla kielellä ja kulttuurilla Kun ikääntyneet maahanmuuttajat pääsevät osallistumaan esimerkiksi keskusteluryhmiin, liikuntaryhmiin tai harrastuksiin omalla äidinkielellään, kynnys osallistua madaltuu ja yhteenkuuluvuuden tunne vahvistuu.
  2. Sillanrakentajia yhteisöihin Vapaaehtoiset tai vertaisohjaajat, joilla on sekä maahanmuuttajatausta että kokemusta suomalaisesta yhteiskunnasta, voivat auttaa tulkkina niin kielen kuin kulttuurinkin tasolla. Tämä tekee osallistumisesta helpompaa ja rohkaisee aktiivisuuteen.
  3. Osallisuutta päätöksentekoon Ikääntyville maahanmuuttajille voidaan tarjota selkokielisiä koulutuksia ja tukea, joiden avulla he voivat osallistua esimerkiksi kunnalliseen päätöksentekoon, yhdistystoimintaan tai vapaaehtoistyöhön. Kun ääni kuuluu, myös yksinäisyys vähenee.

Kirjoitus pohjautuu artikkeliin “The associations of socioeconomic status, social activities, and loneliness with depression: a multicohort study …” (Wang et al., 2024), johon pääse tästä: https://www.tandfonline.com/doi/epdf/10.1080/13607863.2024.2340736?needAccess=true.

 

24.9.2025 Ann-Ly Palosaari

Jututtaja-hanke - yksinäisyyden vähentäjä ja hyvinvoinnin edistäjä

Jututtaja-hankkeen vapaaehtoiset tarjoavat keskustelu- ja puhelinseuraa eri kieli- ja kulttuurivähemmistöihin kuuluville ikääntyville, jotka eivät ole säännöllisten palvelujen piirissä. Hankkeen päätavoitteina on edistää hyvinvointia sekä muisti- ja aivoterveyttä ja vähentää ikääntyvien yksinäisyyttä. Kohderyhmänä ovat yli 55-vuotiaat arabian, englannin, venäjän ja vironkieliset ikäihmiset ja vapaaehtoiset.

Hankkeen keskeinen elementti on valmennusohjelma vapaaehtoisille, jotka tarjoavat puhelinseuraa tai tapaamisia omalla äidinkielellään. Valmennuksen aikana Jututtajat saavat ymmärrystä ikääntymisen haasteista aivoille ja muistille sekä konkreettisia teemoja keskustelun ja ilon jakamiseen eri muodoissa – puhelimitse, kasvotusten tai ryhmässä. Jututtaja-metodin tärkein elementti on tapaamisten säännöllisyys, aivo- ja muistia virkistävät tehtävät sekä yhteiset viikoittaiset kotitehtävät, jotka rikastuttavat molempien elämää. Tämä mahdollistaa ikääntyvien aidon vuorovaikutuksen tutulla kielellä, mikä on erityisen tärkeää heidän hyvinvoinnilleen. Samoin aivo- ja muistitreeni sujuu erityisen hyvin omalla tutulla kielellä. Suurin osa ikääntyvistä on kokenut soitot ja tapaamiset erittäin positiivisiksi.

 

 

Vuonna 2024 valmennettiin huikeat 111 Jututtajaa, joista 65 ryhtyi aktiivisesti toimimaan Jututtajina. Keskimäärin tapaamiset tapahtuvat kerran viikossa, mutta jotkut Jututtajat ovat viime vuonna tavanneet omia jututettaviaan peräti 80 kertaa.

Ensimmäisestä keskustelukaverista on monille Jututtajille tullut pysyvä ystävä. Useat Jututtajat ja ikääntyvät järjestävät yhdessä erilaisia asioita – käyvät museossa, kävelyllä, kirjastossa tai kirkossa.

Palautteiden mukaan jotkut ikääntyvät ovat löytäneet itselleen uusia harrastuksia, ja jotkut vapaaehtoiset ovat huomanneet, ettei ikääntyvä olekaan niin yksinäinen kuin alussa vaikutti. 

Jututtaja-konsepti on osoittautunut toimivaksi. Vapaaehtoiset käyttävät Jututtaja-teemoja keskusteluissaan, vaikka aiheet ovat joskus vakavia esimerkiksi kotimassa tapahtuvien tilanteiden vuoksi. Haastavina hetkinä vapaaehtoiset ovat oppineet käsittelemään ikääntyvien stressiä mutta päämääränä on aina positiiviset fiilikset ja iloinen yhdessäolo tai keskusteluhetki, joka pohjautuu dialogiin. Samasta taustasta tulevat Jututtajat pystyvät usein samastumaan ikääntyviin ja ymmärtämään, mitä he tuntevat. Keskustelujen aiheet laajenevat luonnollisesti. Alkuun vapaaehtoiset seuraavat Jututtajan ohjelman teemoja, mutta myöhemmin keskusteluista nousevat omat aiheet, kuten musiikki, pihatyöt, ruoka, filosofia ja taide, ja keskustelut muuttuvat vapaammiksi.

Hankkeen suurimmat haasteet ovat liittyneet kielimuureihin, ikääntyvien löytämiseen, mutta myös siihen, että vapaaehtoisten elämäntilanteet ovat muuttuneet paljon lyhyessä ajassa, eikä vapaaehtoistyötä ole voitu jatkaa omien toiveiden mukaisesti.


Mukes Mukula ja Mukulan ruokapiiri - kotona asuvien ikääntyvien tavoittamiseksi

 

Mukes Mukulasta lähtöisin oleva MUKULA ruokapiiri on Jututtajan osa-hanke, joka täydentää Jututtaja-valmennusta.

  • Ruokapiiri tavoittelee kotona asuvia ikääntyneitä yhteisen ruuanlaiton merkeissä.
  • Mukula ruokapiiri pyrkii tavoittamaan niitä ikääntyviä, jotka eivät välttämättä osallistu ryhmätoimintaan tai ulkopuolisiin tilaisuuksiin ja palautteiden perusteella nämä ruokapiirit ovat olleet erittäin suosittuja.
  • Ruokapiirissä vapaaehtoiset Jututtajamme ovat olleet apuna tulkkina,  aivo- sekä muistitreenien järjestäjänä sekä turvallisena saattajana kodista tapahtumapaikkaan. 

 


Lue lisää:  https://www.mukes.fi/mukula/


Takaisin