Alzheimer Disease International (ADI) julkaisi äskettäin raportin World Alzheimer Report 2021 Journey through the diagnosis of dementia.

 

Ajankohtainen uutisaihe: 

 

Tänä vuonna ovat World Alzheimer Raportin avainsanat - muistisairauden oikeanaikainen diagnosointi, siihen liittyvät näkökulmat ja haasteet. 

Lähiaikoina tulee lisääntymään ihmisten tarve muistisairauden diagnosointiin merkittävästi. Jopa 75% tapauksista maailmanlaajuisesti muistisairaus ei ole diagnosoitu. Maissa, jossa on paljon tabuja ja puuttuu tietoisuus muistisairauksista, voi prosenttiosuus olla jopa 90%. Maailmanlaajuisesti se tarkoittaa, että diagnosointia on 41 miljoonaa ihmistä.

Lataa Raportti tästä:
World Alzheimer Report 2021 Journey through the diagnosis of dementia.

 

Avainsanat, mitä nousi Raportissa esille muistisairaiden ja heidän läheisten vastauksista, ovat koulutettujen muistialan asiantuntijoiden huono saatavuus, pelko ja myös hinta.

Terveyden-alan ammattilaisten vastauksista nousi esille soveltuvien muistitestien huono saatavuus, osaamisen puute muistisairauden diagnosoinnissa, mutta myös mielipide, että  asiakas ei tarvitse diagnosointia, kun ei ole mitään tehtävissä. Monet asiantuntijoista ovat sitä mieltä, että Covid-19 on vaikuttanut muistisairauden alkukartoitukseen ja diagnosoinnin myöhästymiseen tai viivästymiseen.

Raportissa korostetaan, että terveydenhuollon järjestelmillä on tulossa pian suuri tarve muistisairauden diagnosoinnille uusien lääkkeiden tullessa ja kehittyneempien testaus vaihtoehtojen kehittyessä.

Uusia lääkkeitä on kehitetty ja kehitetään varhaisen Alzheimerin taudin hoitoon. Ilman diagnoosia ei kuitenkaan ole mahdollisuutta käyttää uusia hoitovaihtoehtoja, totea ADI lehdistötiedotteessa.

Veren biomarkkeritestit dementian diagnosoimiseksi tulevat saataville tulevina vuosina. Nämä testit tekevät diagnoosista tarkemman kuin koskaan ennen, ja diagnoosin odotukset kasvavat.

Raportissa todetaan, että hyvin alhaisen muistisairauden diagnosointi johtuu leimautumisesta, vähäisestä tietoisuudesta dementiasta, liian pienestä määrästä muistualan osaamista omaavista asiantuntijoista ja huonoista diagnosoinnin vaihtoehdoista. Tilanne paranisi, jos jokaisella maalla olisi oma dementia strategia, joka sisältää toimia asiantuntijoiden järjestelmälliseen koulutukseen ja diagnostiikka mahdollisuuksien kehittämiseen.

Raportin laatimista varten tehdyssä kyselyssä kolme neljästä lääkäristä vastasi, että diagnoosia hakevien ihmisten määrä on kasvussa, joista suurin syy on yhteiskuntien ikääntyminen. ADI korostaa, että yhteiskuntien on valmistauduttava yhteen kasvavaan diagnoosin tarpeeseen. Dementia-potilailla on oikeus tietää diagnoosi, jotta he voivat suunnitella koko elämänsä.

Raportista johtuvat suositukset ammattilaisille:

  • kysy muistisairaalta ja hänen läheisiltään, mitä he haluavat tietää;
  • keskustele potilaan kanssa hänen hoitosuunnitelmastaan ​​ja terveydentilastaan;
  • esitele ja selitä muistisairauden eri vaiheita;
  • puhu turvallisuudesta kotona ja kodin ulkopuolella;
  • suosittele, että kaikki tulevaisuutta koskevat oikeudelliset kysymykset on hyvä ratkaistaa ​​ennen kuin potilaan sairaus pahenee eikä hän voi itse enää toimia;
  • ohjaa dementiaa sairastava henkilö ja hänen läheiset erilaisiin avustaviin vaihtoehtoihin, joita tarjoavat järjestöt tai viranomaiset.

Raportti tarjoaa hyvän yleiskatsauksen kaikista muistisairauden diagnosointiin liittyvistä erilaisista näkökulmista.

ADI: n seuraava raportti esitetään vuoden kuluttua, ja se antaa yleiskatsauksen dementian diagnosoinnin jälkeisistä toimista, hoidosta ja hoitopolkuista.

 

 

 

 

 

Artikkeli: "The challenges of achieving timely diagnosis and culturally appropriate care of people with dementia from minority ethnic groups in Europe" on julkaistu International Journal of Geriatric Psychiatry -lehdessä!

 

Alzheimer Europe on julkaissut International Journal of Geriatric Psychiatry -lehdessä artikkelin haasteista, jotka liittyvät eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvien, muistihäiriöistä kärsivien ikääntyvien muistisairauksien oikea -aikaisen diagnoosin ja kulttuurisesti asianmukaisen hoidon saamiseen Eurooppassa.

Lue artikkeli täältä: The challenges of achieving timely diagnosis and culturally appropriate care of people with dementia from minority ethnic groups in Europe

 

 

 

Oikeudenmukaisessa yhteiskunnassa kaikilla yhteiskunnan jäsenillä pitäisi olla yhdenvertainen pääsy terveydenhuoltoon, kuten muistisairauksien ennaltaehkäisyn, arvioinnin, diagnoosin ja hoidon osalta. 
Eurooppa on monikulttuurinen yhteiskunta, johon kuuluvat ihmiset samaistuvat monenlaisiin etnisiin ryhmiin. Useimmilla eri kieli- ja kulttuurivähemmistön kuuluville ikääntyneillä on maahanmuuttaja tausta. Eri tutkimukset ovat osoittaneet, että muistisairauksien diagnoosit ja hoito eivät aina ole yhdenvertaisia, koska yhtäläiset mahdollisuudet kantaväestön kanssa eivät välttämättä johda samanlaisiin tuloksiin. 

Alzheimer Europe johtama asiantuntijoiden työryhmä on laatinut tästä aiheesta laajan raportin, poliittisen yhteenvedon ja oppaan terveydenhuollon ja sosiaalialan ammattilaisille. Tässä lyhyessä yhteenvedossa asiantuntija työryhmän kirjoittajat/jäsenet esittävät joitain keskeisiä haasteita ja suosituksia terveydenhuollon lääkäreille, jotka pyrkivät tarjoamaan oikea -aikaisen diagnoosin ja laadukkaan hoidon ja hoidon kaikille etnisille ryhmille.

Alzheimer Europe projektin asiantuntija-työryhmään kuuluivat:

projektijohtaja Dianne Gove, AE toimitusjohtaja Jean Georges sekä ulkopuoliset asiantuntijat:

Thomas Rune Nielsen, Carolien Smits, Charlotta Plejert, Mohammed Akhlak Rauf, Sahdia Parveen, Siiri Jaakson, Daphna Golan-Shemesh, Debi Lahav, Ripaljeet Kaur , Michal Karen Herz, Jessica Monsees ja Jochen René Thyrian.

 

EU-Atlas: Dementia & Migration, 2021 on julkaistu!

Kollegat Saksasta ovat ison työn tuloksena julkaisseet arvokkaan tietolähteen EU-Atlas Dementia & Migration, mihin myös MUKES taustalla oleva ETNIMU-toiminta on antanut pienen panoksen.

Deutsches Zentrum für Neurodegenerative Erkrankungen - DZNE julkaisutilaisuuden, meidän Alzheimer Europe yhteistyön tulokset ja kollegoiden paneelikeskustelua saa seurata täältä Dementia Day and Launch Event ‘EU-Atlas: Dementia & Migration

DZNE EU-Atlas löytyy täältä:

EU-Atlas Dementia & Migration

 

Muistihäiriöistä kärsiville maahanmuuttajataustaisille henkilöille voi kielimuurin ja kulttuurierojen vuoksi olla hankala muistisairauden oikeanaikainen diagnosointi ja pääsy hoitopalveluihin.
 
Tämä johtuu siitä, että kulttuurisensitiivinen työtapa palveluissa sekä monikieliset tiedotusmateriaalit eivät vielä ole yleistä - ei Saksassa eikä muualla EU maissa. Myös dementian ja muuttoliikkeen aiheiden lähestymistapa vaihtelee suuresti maittain.

DZNE-tutkijat ovat analysoineet tilannetta 35 Euroopan maassa osana Robert Bosch Stiftungin rahoittamaa tutkimushanketta. Niiden tulokset ovat koottu EU: n Atlas: Dementia & Migration -tietokantaan, joka esittelee tilannetta kattavilla tiedoilla ja kartoilla - ja käsittelee maakohtaisia kokemuksia, haasteita ja esimerkkejä hyvistä käytännöistä.

 

 

 

 

Koronarokotukset jakavat mielipiteitä ikääntyvien vieraskielisten joukossa. Lähes puolet haluaa rokotteen, mutta moni vielä empii - raportti

Järjestöjen kysely kartoitti vieraskielisten ikääntyvien ajatuksia koronarokotuksista

Vieraskielisten ikääntyvien suhtautuminen koronarokotuksen ottamiseen on jakautunutta. Kuuden järjestön yhteistyössä tekemään kyselyyn vastanneista yli 50-vuotiaista vieraskielisistä noin puolet (47 %) aikoi ottaa rokotuksen. Noin neljäosa (24 %) vastaajista suhtautui rokotuksen ottamiseen kielteisesti ja liki kolmannes (29 %) ei vielä osannut sanoa, aikooko ottaa rokotteen vai ei. Tiedot kerättiin ikääntyneiden rokotusten ollessa vielä melko alkuvaiheessa, 4.2.–5.3.2021. Vastaajia oli 121 henkilöä.

Moni kaipaa päätöksen tueksi vielä tietoa rokotteen turvallisuudesta ja hyödyistä. Rokotusta empivistä 86 % koki, ettei ole saanut niistä vielä tarpeeksi tietoa. Kyselyyn vastaajista yli puolet ajatteli, että ei ollut saanut riittävästi tietoa siitä, miten oma kotikunta järjestää koronarokotukset. Omalla kielellä asiointi koetaan tarpeelliseksi rokotuksiin liittyvissä asioissa. Yli puolet ikääntyvistä vieraskielisistä tarvitsee kyselyn perusteella apua yhdessä tai useammassa asiassa rokotuksiin liittyen.

Kyselyn toteuttaneet järjestöt ovat ehdottaneet Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:lle, että he ylläpitäisivät verkkosivuillaan ajantasaista, selkokielistä koronatilannetta ja -rokotuksia käsittelevää diaesitystä, joita erikielisten etäryhmien ohjaajien olisi mahdollista käydä läpi ryhmäläisten kanssa. Materiaalin lisäksi tarvittaisiin tilaisuuksia, joissa vieraskieliset pääsevät kuulemaan ajankohtaista tietoa suoraan asiantuntijavieraalta ja kysymään heitä askarruttavia kysymyksiä omalla kielellä. Esimerkiksi eri järjestöissä toimivat etäryhmät voitaisiin koota tällaiseen isompaan etätilaisuuteen kielittäin. Näin vieraskielinen väestö saisi tarvitsemaansa ajantasaista ja omankielistä tietoa viranomaiselta sekä ohjaajilta, joihin he luottavat ja joiden puoleen usein kääntyvät kysymyksineen. Pelkkä informaation välittäminen ei riitä, vaan asiassa tarvitaan avointa keskustelua yhteisöjen kanssa. Virheellistä ja väärää tietoa on paljon liikkeellä erityisesti sosiaalisessa mediassa, jolloin oikean ja luotettavan tiedon saaminen luottamusta herättävältä tutulta ohjaajalta sekä viranomaiselta on tärkeää.

 

 

 

Työryhmän muodostivat ikääntyvien vieraskielisten parissa toimivat kuusi järjestöä:

Eläkeläiset ry:n monikulttuurinen toiminta

Käpyrinne ry:n JADE-toimintakeskus

Pääkaupunkiseudun omaishoitajat ry:n Omaisneuvo-toiminta

Suomen monikulttuurinen muistikeskus ry

Palvelutaloyhdistys Koskenrinne ry:n Kotona täälläkin -hanke

Monikko ry

Työryhmän yhteisenä tavoitteena on edistää vieraskielisten ja ulkomaalaistaustaisten ikääntyvien asemaa suomalaisessa yhteiskunnassa, lisätä viranomaisten tietoisuutta kulttuuri- ja kielivähemmistöistä sekä edistää ikääntyvien hyvinvointia ja osallisuutta vanhuspalveluissa. 

 

Työryhmän Raportti löytyy täältä: 

Koronarokotukset jakavat mielipiteitä ikääntyvien vieraskielisten joukossa. Lähes puolet haluaa rokotteen, mutta moni vielä empii.

Tarinaliikunta -kurssi käynnistyi!

5-osaisen kurssin tarkoituksena on kehittää eri kieli- ja kulttuuriryhmään kuuluvien ikääntyvien uuden oppimisen kykyä. 

Koronan vaikutukset mielen hyvinvointiin ovat olleet merkityksellisiä. Rajoitukset sosiaaliseen kanssakäyntiin ovat lisäämässä yksinäisyyttä. Ja vaikka monelle seniorille teknologian ja netin käyttöönotto on ollut mutkikas, ovat he innokkaita oppimaan uuttaa ja yhä enemmän osallistutaan yhteisissä verkosto tapaamisissa.

Tarinaliikunta -kurssi on uudenlainen konsepti, jossa otamme haltuun erilaiset muistamiseen liittyvät tekniikat. Kognitiivisten harjoitteiden lisäksi ohjaamme kurssilla osallistujia hyödyntämään aivojen resursseja parhaalla mahdollisella tavalla. 

Kurssilla keskustellaan aivoterveydestä, oman muistin hyvinvoinnin seuraamista ja kehittymisestä ja ennen kaikkea tutustumme keinoihin mitkä helpottaa muistamista. 

Tarinaliikunta -kurssi on paikka, missä saa olla avoimia, oma itseensä. Meidän keskusteluissa ei ole myös oikeita eikä vääriä vastauksia eikä ajatuksia. Ei ole voittajia eikä häviöitä. Tulemme kokeilemaan toisenlaisia lähestymistapoja ja kyky nauraa itselleen on aivoterveyden edistämisen ensimmäinen askel.

Alzheimer Europe julkaisi loppuvuodesta 2020 uudet työkalut tukemaan kulttuurisensitiivistä muistityötä

Osallistuminen asiantuntijaryhmässä antoi mahdollisuuden lisätä julkaisuille myös meidän kokemmuksista kehittynyt tietoa.

Lue sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille tarkoitettu opas täältä: 

 

 Intercultural dementia care for health and social providers: a quide

 

 

Alzheimer Europe encourages
 
Alzheimer Europe encourages health and social care workers:

  • to provide people from different ethnic communities with culturally appropriate and understandable information about dementia and existing services and support
  • to make sure that people understand that dementia is a medical condition and that health and social care systems in Europe offer support and care to people with dementia and their families
  • to explore the kind of support or services that would be helpful, adapt existing support if necessary and develop new innovative approaches that reflect the needs and wishes of people from different ethnic communities
  • to develop cultural awareness, sensitivity and competence through an ongoing process of learning and exchange between and amongst health and social care workers and people from minority ethnic groups.

 
Policy briefing on intercultural care and support for people with dementia and their informal carers/support

Intercultural dementia care necessitates support at all levels.
In the Policy Briefing, which contains extensive recommendations, the association calls on governments to address structural and interpersonal discrimination against people from minority ethnic groups by raising cultural awareness, sensitivity and competences across the whole health and social care system, and to address inequity inherent in policies, practices and procedures. Making a commitment to and investing in intercultural care and support are key steps towards ensuring a just society, one in which people with dementia and their carers, regardless of their cultural backgrounds, can live well and flourish.